6.11.2007 Raju etelätuuli riepotteli laitureissa olevia veneitä, kun tapasimme aamulla satamassa. Päivän agendana oli meritaimenen kalastus, mutta epäilimme vahvasti, onnistuisiko se ollenkaan 15 m/s puhaltavassa tuulessa. Lähdimme kuitenkin merelle katsomaan tilannetta ja kalastimme siellä missä se ylipäätään oli mahdollista. Kova tuuli asetti haasteita niin veneen kuskille kuin kalastajillekin, sillä veneen piteleminen heittohollilla kävi työstä ja keikkuvassa veneessä kalastaminen vaati hyvää tasapainotaitoa. Lounaalle mennessä olimme löytäneet pari ottihaluista taimenta, mutta ne jäivät kumpikin meiltä saamatta. Lounaan jälkeen päätimme kalastaa loppupäivän haukea. Päätös oli oikea, sillä hauki tuntui olevan hyvällä syönnillä. Mitään jättejä emme tavoittaneet, mutta kalojen keskipaino oli kahden kilon luokkaa ja ne olivat yllättävän pirteitä taistelijoita noin 5 asteisessa vedessä. Päivän komeimmasta suorituksesta vastasi Janne, jonka Stormin Suspijigiin iski kolme kiloinen vesisusi. 5.11.2007 Aamu oli syksyn kylmin. Pakkasta oli mantereella - 9 ºC ja taivas täysin pilvetön. Merelle ajaessamme ilma lauhtui ja veneen jäätynyt tuulilasi suli hiljalleen. Yleensä kylmä pakkaskeli sopii huonosti taimenen kalastukseen, joten emme odottaneet päivältä liikoja. Tavoitimme taimenen kuitenkin jo toisesta heittopaikastamme, mikä loi uskoa tekemiseemme ja kasvatti saalisodotuksiamme. Tonin taimen oli noin 45 cm, joten se laskettiin takaisin kasvamaan. Hieman myöhemmin Toni karkuutti toisen mertsarin, mutta myös tämä kala näytti alle 50-senttiseltä. Ennen lounastaukoa noudimme rannalta yhden kalastajan lisää, jonka jälkeen miesvahvuutemme oli 3 kalastajaa. Ennen lounasta Pasi väsytti päivän suurimman taimenemme. Mittasimme varmuuden vuoksi kalan, mutta se jäi uupumaan pari senttiä 50 cm alamitasta. Kalan selässä oli merkki, jonka tiedot otimme ylös RKTL:n kalantutkimukseen lähettämistä varten. 31.10.2007 Aamupäivä antoi meritaimenia mukavasti, mutta kaikki haaviin asti saadut 4 kpl olivat alle 50-senttisiä, joten vapautimme ne. Taimenet olivat varsin pirteitä, sillä saman verran taimenia vapautti itse itsensä. Lähimmäksi alamittaa pääsi Boris, jonka kala mitattiin varmuuden vuoksi mittanauhalla. Kalan pituus oli kuitenkin vain 48 cm, joten sekin vapautettiin. Lounastauolle mennessämme sää muuttui pilvisestä aurinkoiseksi ja se oli myrkkyä taimenen kalastukselle. Ainoastaan Boris sai taimenen iltapäivällä. Tämäkin kala oli alamittainen ja jouti takaisin kasvamaan. 29.10.2007 Sää vaikutti mitä lupaavimmalta hauen kalastukseen. Etelä-lounas tuuli, joka puhalsi n. 10 m/s ja pilvinen taivas antoivat odottaa hyvää saalista. Haukia nousikin, muttei ihan siihen tahtiin kuin sää antoi odottaa. Hauet eivät myöskään olleet aivan niin suuria kuin toivoimme. Päivän suurimmaksi jäi Esan väsyttämä n. 3 kg hauki, jonka oli varsin erikoisen värinen. 27.10.2007 Suuntasimme aamulla taimenvesille kaksi Mikkoa ja Kari kyydissä. Päivän ensimmäisen meritaimen hyppi meiltä karkuun. Sen jälkeen käytimme veneessä yhden alle 50-senttisen ja karkuutimme jälleen pari kalaa. Päivän loppua kohden kalat pysyivät paremmin kiinni ja loppusaldoksi kertyi 6 veneeseen saatua taimenta, joista vain Karin 1,7 kg oli mukaan otettavan kokoinen. Muut taimenet vapautimme viiden karanneen seuraksi. 24.10.2007 Aloitimme meritaimenen kalastuksella, vaikka sää olikin turhan tyyni siihen. Reilun tunnin kalastuksen jälkeen Jorman vapa taipui tartutetun taimenen merkiksi. Kala pyristeli kuitenkin irti koukuista ja me jäimme arvuuttelemaan sen kokoa. Silmämääräisesti mitattuna kala oli alle 50 cm, joten se joutikin irtoamaan. Vaihdoimme pian hauen kalastukseen, joka antoikin ihan eri tahtiin tapahtumia. Joukossa oli pari hyvän kokoistakin yksilöä, sillä Jorma väsytteli ensin 6,0 kg kalan ja päivän lopuksi vielä 5,0 kg kalan. 16.10.2007 Aamupäivä osoitti, että hauen kalastuspäivästämme ei tulisi helppoa. Saimme muutaman ahvenen ja yhden hauen veneeseen. Hauella oli painoa 3,8 kg. Iltapäivällä haukia nousi huomattavasti paremmin, mutta kalat olivat selvästi pienempiä kuin aamupäivän ainoa haukemme. 13.-14.10.2007 Hauen kalastajan painajainen on pilvettömältä taivaalta paistava aurinko. Kun siihen lisätään vielä pohjoisen puoleinen tuuli, olivat odotuksemme lauantaipäivän haukisaaliista maltilliset. Veneeseemme nousi lähinnä matalasta vedestä puikkarikokoa olevia luunokkia. Päivän mittaan niitä kertyi olosuhteisiin nähden ihan kelvollinen määrä, mutta isommat pitivät visusti suunsa kiinni uistintemme takana. Sunnuntaina olosuhteet muuttuivat sen suhteen, että taivaalle ilmestyi pilviverhoa, mutta vastaavasti tuuli tyyntyi kokonaan. Pläkässä hauet olivat jos mahdollista vielä varovaisempia otissaan kuin edellisen päivän pohjoistuulessa. Pikkupuikkareita napsahteli kiinni sieltä täältä, mutta rotevammat hauet jäivät narraamatta. 4.10.2007 Lähdimme iltakalaan kuhien ja ahventen kuvat silmissämme. Ahvenhanat aukesivatkin heti ensimmäisessä ankkuripaikassa ja pian jokainen veneessämme oli saanut jigillä kalaa. Helppoa ahventen kalastus ei missään nimessä ollut, vaikka tyyni keli oli kuin tehty jigaamiseen. Emme tavoittaneet mitään suuria ahvenparvia, vaan klat olivat melko hajallaan pohjalla ja niiden saamiseksi piti tehdä töitä. Jostain syystä kuhat pitivät suunsa kiinni, sillä yhtään mulkosilmää ei noussut enempää meidän kuin Matin ohjaamaan toiseen veneeseemme. 28.9.2007 Olimme liikkeellä peräti 5 veneellä ison asiakasryhmän kanssa. Kalastuksen lomassa kilvoittelimme leikkimielisesti siitä kuka saa nopeimmin kalan veneeseen, kuka saa suurimman kalan, kuka saa naisista ensimmäisenä kalan veneeseen ja mikä vene saa kappalemääräisesti eniten haukia. Venekuntamme aloitti kalastuksen onnistuneesti, sillä Apen vavan päässä notkui päivän ensimmäinen hauki vajaan 5 minuutin kalastuksen jälkeen. Hyvä me! Päivän mittaan veneeseemme nousi tasaiseen tahtiin haukia, joskaan mitään jättejä emme tavoittaneet, mutta voitimme myös haukien kappalemääräisen kisan. Veneemme suurimmaksi jäi 3,7 kg hauki. Nopeimman naisen titteli lipsahti Heidille Harrin veneeseen ja päivän suurimman hauen väsytti Timon veneessä Ismo. Painoa kalalle oli kertynyt 7,8 kg. 27.9.2007 Haukiretkemme alkoi nihkeästi. Ensimmäiset paikat eivät antaneet edes tärppejä, mutta tahti muuttui, kun siirryimme kalastamaan ruovikon reunoja. Hiljakseen haukia alkoi napsahdella kiinni, joskaan niiden koko ei ollut mitenkään kehuttava. Aamupäivän kalastuksen suurimman nappasi Mikko, joka väsytti veneeseen 3,7 kg rohmun muiden uittaessa jigejä ahventen suun eteen huonolla menestyksellä. Tosin Sami petrasi ahvenennätystään 470 g:n raitapaidalla. Iltapäivä meinasi mennä maisemien ihailemiseksi, mutta viimeinen vesillä vietetty tunti pelasti päivän. Ensin vietiin Villen 15-senttistä Storm WildEye Minnowta. Punnituksessa käsi tärisi paitsi jännityksestä myös kalan painosta. Digivaakan lukema vaihteli 9,8 kg ja 10,0 kg välissä. Seuraavaksi Sami pisti haukienkkansa uusiksi. Ensin Stormin WildEye Curl Tail Shadia haukkasi 5,1 kg luukkonen ja heti perään ennätys parantui samalla vieheellä 7,0 kg lukemaan. Upeita kaloja, jotka antoivat kunnon sävärit kaikille veneessä mukana olleille. 18.9.2007 Pintavesi oli jäähtynyt jo +12 asteeseen, kun Jigasimme kahden veneen voimin ahvenia ja kuhia. Saimme saaliiksi mukavasti kuhia, joista suuri osa oli reilusti yli 40-senttisiä. Myös komeita ahvenia tarttui jigeihimme. Suurin hätyytteli puolen kilon rajaa ja keskipainokin oli vähintään pannukarkeaa. Toinen venekuntamme ei onnistunut tällä kertaa tartuttamaan kuhia, mutta päivän päätteeksi he löysivät parven, josta jigeillä nousi komeita ahvenia. 14.-15.9.2007 Haukea, ahventa ja kuhaa. Ei aivan, sillä yrityksistämme huolimatta emme tavoittaneet yhtään kuhaa, kun Matteo ja Francesco tutustuivat suomalaisiin kalavesiin. Haukia saimme lukumääräisesti kohtuullisen määrän, mutta mitään jättejä ei joukossa ollut. Isot hauet odottavat vielä veden jäähtymistä, ennen kuin uivat matalampiin vesiin. Ahveniakaan ei saaliiksi saatu ainakaan yhtään liikaa, mutta Italialaisten silmissä ahvenemme olivat onneksi kookkaita körmyjä. 13.8.2007 Fabrizio oli saapunut Italiasta asti kalastamaan Helsingissä. Saalistoiveet eivät olleet huipussaan, sillä uutiset kalavesiltä kertoivat nihkeistä saaliista. Yllättäen kalastusillastamme kehkeytyi kuitenkin erinomainen. Saimme komeita ahvenia ja koko joukon haukia, jotka tosin eivät olleet koolla pilattuja, mikä veden lämpötilan huomioon ottaen oli ihan odotettuakin. Pintavesi oli nimittäin uimakelpoista eli + 22 astetta. 18.6.2007 Tämänkertainen kalastusretkemme oli sikäli poikkeuksellinen, että sen tarkoituksena oli antaa kalastusoppaan ammattitutkintoon kuuluva näyttökoe. Tutkintoa oli vastaanottamassa Juha, Kari ja Niklas. Jigasimme kuhia, joita saimmekin saaliiksi ihan riittävän määrän. Siinä sivussa veneeseen nostettiin myös nättejä ahvenia ja muutama hauki. 15.6.2007 Liekö kova pohjoistuuli karkottanut kalojen ruokahalut, sillä emme saaneet saaliiksi kuin yhden hauen ja yhden ahvenen, kun yritimme jigata kuhia. Totaalisen vaikeaa kalastusta, eikä toinen kalastusveneemmekään juuri paremmin onnistunut, vaikka saikin sentään pari kuhaa ja sivusaaliina 3 haukea. Ei ole aina kalastus helppoa. 7.6.2007 Kesä kauneimmillaan ja taivas aurinkoinen. Siinä raamit kalastusretkellemme, joka alkoi jigeillä kalastuksella. Saaliiksi saimme kuhia ja ahvenia. Kun niitä oli saatu mielestämme riittävä määrä, siirryimme kokeilemaan meritaimenen kalastusta lyhyeksi toviksi hämärtyvässä illassa. Yksi noin kiloinen taimen seurasi uistinta, muttei tarttunut siihen. Sen sijaan noin 30-senttinen smoltti kävi veneessä irroituttamassa koukut suustaan. 6.6.2007 Aurinko helotti ja me pyrimme nauttimaan hyvästä säästä kalastuksen lomassa. Kyydissä oli tällä kertaa Päivi ja Salla. Saaliimme muodostui kuhista ja hauista. Saaliilla ei tällä kertaa mässäilty, mutta kumpikin sai saaliiksi molempia lajeja. 4.6.2007 Aurinkoinen sää heikensi huomattavasti saalistoiveitamme, kun lähdimme etsimään meritaimenia Helsingin vesiltä. Edes kova yritys ei tällä kertaa tuonut tulosta, sillä yhtään taimenta emme veneeseen asti saaneet. Yksi oli hetken kiinni, mutta onneksi sekin irtosi. Onneksi, sillä taimen oli selvästi alamittainen. 1.6.2007 Voimakas itätuuli riuhtoi aamupäivällä venettämme, kun yritimme saada kontaktia haukiin. Pahimmillaan tuuli oli noin 20 m/s, joten kovin aukeille selille emme lähteneet keikkumaan. Päivän suurimmaksi haueksi noteerattiin Arin pyydystämä 4,7 kg kala. Muuta saivat tyytyä tällä kertaa pienempiin, joita onneksi löydettiin vaikeissa olosuhteissa kohtuullinen määrä. 31.5.2007 Päivän suurin hauki ylti 5,8 kiloon. Kyytiin saatiin myös pari muuta 5 kilon luokalle kasvanutta vesipetoa ja koko joukko pienempiä. Pintaveden lämpötila oli + 17 astetta ja päivä kaikin puolin kaunis. Veneeseen väsyteltiin myös muutama kuha, jotka erehtyivät puremaan jigejämme. 30.5.2007 Aurinkoisesta säästä ei tänään ollut tietoakaan, sillä harmaat pilvet roikkuivat taivaalla uhitellen vesisateella. Ilma oli kuitenkin edelleen kesäisen lämmin ja hauetkin tuntuivat nauttivan lämpiävästä vedestä. Jokainen sai saalista ja leikkimielisen kisan parhaaksi kruunattiin Sirkka, joka sai neljäkiloisen hauen ja 40-senttisen kuhan. 29.5.2007 Aamu alkoi hyvissä merkeissä, sillä kookkaat hauet kelpuuttivat heti uistimemme. Veneessä käytettiin useampikin viiden kilon kala ja suurimmalle hauelle oli kertynyt painoa 6,7 kg. Tyytyväinen saamamies Dan vapautti kalan takaisin omaan elementtiinsä. Me jatkoimme kalastusta nauttien samalla aurinkoisesta säästä. 28.5.2007 Lämmin tuuli ja kirkas auringon paiste ei lupaillut meille parasta mahdollista haukipäivää, mutta luottavaisina aloitimme silti kalastuksen. Pian ensimmäinen hauki jo taivuttelikin vapaa ja päivä lähti hyvin käyntiin. Suurimman hauen sai tällä kertaa Joakim, jonka paras kala painoi 7,3 kg. Tomi hätyytteli hänen saavutustaan omalla 6,8 kilon torpedollaan, mutta päivän haukimestari leivottiin selvällä puolen kilon erolla. 25.5.2007 Neljän miehen voimin etsimme haukia ruovikon reunoista ja matalikoilta. Päivästä kehkeytyi kerrassaan erinomainen niin haukien lukumäärän kuin koonkin suhteen. Parhaasta saavutuksesta vastasi Petri, joka rikkoi vanhan haukienkkansa kerralla kunnolla. Uudeksi ennätykseksi kirjattiin 11,8 kg. Onneksi olkoon Pete! Hannu lähenteli Petrin rekordikalaa, mutta joutui tyytymään 8,1 kg:n luunokkaan. Komea kala sekin. 24.5.2007 Kookkaat hauet tuntuivat olevan iskussa, kun Jorman ja Markun kanssa tarjosimme uistimia veden alle. Päivän suurimman hauen väsytyksestä vastasi Markku. Painoa isomukselle oli kertynyt 7,3 kg.  Kun veneessä käytettiin päivän aikana useampi n. 5-kiloinen hauki, emme voineet olla kuin tyytyväisiä ahdin antimiin. 23.5.2007 Täysin pilvetön taivas saatteli meitä haukivesille, joten saalistoiveet eivät olleet aivan topissa. Yllättäen päivästä muodostui kuitenkin erinomainen. Aamupäivällä jokainen sai kuparisen rikki, mutta mitään jättejä veneeseen ei vielä väsytelty. Aamupäivän suurin hauki oli hieman alle 3 kg. Iltapäivällä navakka tuuli oli viritellyt haukien iskuhalut vieläkin paremmiksi. Nyt myös kalojen koko oli selvästi parempi. Juha sai ensin 5,9-kiloisen, joka pitkään näytti jäävän retken suurimmaksi, vaikka Hessu hätyyttelikin 4,8-kiloisellaan. Retki päätettiin kuitenkin päivän suurimman väsytykseen. Juhanan kalassa oli hyvin virtaa ja se tarjosikin kunnon vastuksen kalastajalle. Veneessä kalan painoksi punnittiin 7,0 kg. 18.5.2007 Hauet mielessämme suuntasimme kalavesille. Aamupäivällä ohut pilviverho peitti taivaan ja saalista kertyi mukavasti. Pilviverhon hälvetessä haukien ruokahalut vähenivät selvästi. Aluksi kalat ottivat uistimet ahnaasti nieluun asti. Kelin kirkastuessa valtaosa kaloista oli kiinni vain huulistaan ja sen jälkeen otti muuttui vielä huonommaksi. Moni hauki irtosi kesken väsytyksen ja lopulta hauet eivät enää edes maistaneet uistimia. Kukaan tuskin jäi tyytymättömäksi, sillä aamupäivän saalis oli ihan hyvä, suurimman hauen painaessa noin 3 kg. 11.5.2007 Tällä kertaa olimme siikoja onkimassa Helsingissä. Aamupäivä oli aurinkoinen ja tyyni. Siiat kelpuuttivat matomme hyvin ja saalista alkoi kertyä lähes välittömästi. Jokainen sai kalaa ja vaikka siiat eivät mitään XL-kokoa olleetkaan, kertyi päivän mittaan veneen sumppuun mukava määrä fileoitavaakin. 9.5.2007 Olimme jälleen taimenen jahdissa. Hieman ennen klo 11.00 tavoitimme ensimmäiset uistimistamme kiinnostuneet hopeakyljet. Janin ensimmäinen kala oli niukasti alamittainen. Vaivaiset ½ cm jäi uupumaan vaadittavasta 50 cm:n alamitasta, joten kala vapautettiin nopeasti takaisin veteen. Heti perään Antti sai 48-senttisen tanen ja lisäksi pari kalaa irtosi väsytyksen aikana. Hetken kuluttua uistimiamme vietiin jälleen, mutta veneeseen asti emme kaloja saaneet. Pari uistimen jäljestäjää kävi näyttäytymässä ja kalastuksessa oli tekemisen makua. Pian Jan saikin reilusti mitallisen taimenen. Kalalla oli pituutta peräti 74 cm. Tuon pituisen taimenen keskipaino Suomenlahdella on 4,8 kg, mutta Janin kala oli hieman laihanpuoleinen, sillä puntari näytti ”vain” 3,8 kg. Komea kala oli silti. 2.5.2007 Napakka tuuli saatteli meidät taimenjahtiin Helsingin vesille. Alku näytti lupaavalta, sillä vajaan puolen tunnin kalastuksen jälkeen tavoitimme ensimmäiset taimenet. Petterillä oli hetken kala kiinni ja heti perään A-P:n uistinta tavoitteli veneen vieressä noin parin kilon kala. Parin potkun jälkeen sekin irtosi. Jatkoimme kalastusta luottavaisina, mutta seuraavan kalan löysimme vasta lounastauon jälkeen. A-P oli jälleen vavan varressa, kun alkoi tapahtua. Väsytyksen jälkeen kalan pituudeksi mitattiin 51 cm ja painoksi 1,4 kg.